lauantai 27. kesäkuuta 2015

Vintti pimeenä - Rakkaustarinoita ja rautalankaa

Kesän mukavin tapahtuma taisi olla eilen: lupauduin erään polttariseurueen ohjelman osaksi ja järjestin pienimuotoisen nukkekotinäyttelyn. Teemaksi sovittiin "Vintti pimeenä - rakkaustarnoita Pitsilinnasta". Ilta piti sisällään paitsi Villa Charlotten ja Pitsilinnan asukkaiden rakkaustarinoita ja parisuhteen evästyksiä,  myös hiukan kädentaitoa vaativaa askarrusta. Valmistimme  ihan uusia Sekakuoro Hengarien jäseniä ja yllättäen punoimme helmistä avaimenperät.
Tilaisuutta varten oli kotitalomme portaikossa sisääntulossa myös asiaankuuluva esitejuliste. Vastaanottajana toimi Mieshenkilö, joka ohjasi ryhmän näyttelyyn frakkitakissaan (jalassa oranssit samettihousut ja lakeerikengät!).
 Iltaan oli valmistauduttu etukäteen ja tehty massasta Sekkuoro Hengarien jalustat.
 Oli myös hankittu helmiä.
 Pöydässä oli tarjolla sopivasti helmeilevää juomaa.
 Ja kullakin oli oma askartelulautanen.

 Ja tässä illan ensimmäisen session tulos: upeat hahmot!
Oli mukava todeta, miten hahmot alkoivat "elää" tekijöidensä käsissä: morsian valmisti itselleen sulhasen (valkoinen kravatti kaulassa tuossa etualalla). Kuulemani mukaan taisi syntyä myös hääkakun koristeeksi hääpari, sormusteline ja muuten vaan pöytäkoristetta. Todellinen monikäyttöhahmo! Ja mikä äänten sointi ;)
Kun kuoron laajennus oli valmis, teimme vielä avaimenperät:
Kiitos kaikille mukavan seurueen jäsenille!
Ja tietysti onnea morsian Anulle!

lauantai 13. kesäkuuta 2015

100 päivää ilman nukkekotihankintoja - kesä edessä

On se vaan niin, että elämä ilman nukkekotihankintoja on ihan mukavaa. Ilmankin pärjää. Semminkin kun varastot on täysi noin kuusi vuotta kestäneen vapaan hankintapolitiikan ajalta. Mainittakoon, että tämä 100 päivää -hanke on ihan omani, en siihen kavereita saanut mukaan ;).
Viime viikonlopun Helsinki-Lahti reissun tunnelmiin liittyi lauantainen aamureippailu hotellimme takana olevalla hallin torilla:
 Mahtavia patsaita
 Hieno vanha nukkekotikaappi (ei myynnissä, mutta hetken keskustelun jälkeen hinta 400 ja kun sitten osoitin asiasta jotain tietäväni, hinta olikin 200 - ei ollut lenkkihousujen taskussa sitä vertaa...). Myyjä alkoi neuvoa sitten lähimmälle automaatille - eli sillä tavalla "ei myynnissä"
 Kaikenlaista nippeliä
 Ainut ostoni liittyy Raunistulan kerhon tuleviin projekteihin - näitä soittimia löysin Lahden markkinoilta. Hinta 4 euroa juuri passelisti kerhomme kassatilannetta ajatellen.

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Minä vaan ihan katson...

Neiti Kolmeveejayhdeksänkuukautta oli käymässä. Tehtiin kaikkea kivaa. Neiti myös tietää, mistä etsiä: kantoi muovisen säilytyslaatikon minulle ja "halusi vain katsella". 
Pikkusormet poimivat nopeasti suosikit. Nämä otukset sitten pakattiin muovikassiin ja vietiin omaan kotiin, Oli kuulema koko ilta mennyt niiden kanssa puuhatessa. Äitinsä nappasi tämän hellyyttävän kuvan:
Kuvassa on pikkuinen kudottu koirahahmo (en muista keneltä aikanaan olen ostanut). Sen nimi on Elina. Ja prinTseNssa sammakot Kurnauskis ja Kukkuluuruu.  Ja oman äidin eilen mummolassa massailun lomassa askartelema hiiri. Sen nimi on Marko. Tuo karhu on Jalokivigalleriasta. Sen nimi on Ihan vaan karhu. Nimet on neidon itsensä keksimät. 

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

100 päivää ilman nukkekotihankintoja:78- 85/100 - Kesän varalle...

Kaikille epäilijöille kerrottakoon, että "en ostanu mittää" Lahdesta. Itselleni. Raunistulan nukkekotikerholle hankin 4 eurolla jotain pientä tulevaa syyskauden hankettamme varten. Hankintojen sijaan söin Lahden tapahtuman kanttiinista hyvän kanakeiton ja sillä jaksoin takaisin kotiin. Auton takapenkillä oli voittoisa vinttimme.
Kysymys Nukkekotiyhdistykselle kuitenkin (jo aiemminkin esitetty): Miksi Nukkekotiyhdistys ei tee  jotain esitettä/lappua siitä, mistä noiden roomboxien esittelyssä on kyse? Sitä olen monasti ääneen eri tapahtumissa kysynyt. Useamman kuin yhden suusta Lahdessa tuli kysymys siitä, että mitähän nää on - semminkin kuin  Nukkekotiyhdistyksen edustaja ei ollut pöydän takana asiaa esittelemässä koko ajan. Olisihan se hyvin sijoittuneille töille niiden arvoinen nosto, kun olisi selvästi kerrottu vaikka tyyliin Voittaja/eniten ääniä saanut/toiseksi tullut jne.  - Soisin asialle tehtävän jotakin Suurta Snadia ajatellen.

Ihan ilman pikkujuttuja ei kuitenkaan ole tarvinnut olla: sain mitä hienoimpia kesäyllätyksiä kerholaisiltamme, kun pidimme kevätkahvihetken mökillämme. Valmistimme kerrosvateja.  Emännälahjat ja swappimme toivoat mieleen jouluaaton:
 Juureksia kauniissa korissa, Nukkekotilehti, minipora, kukkia ja pöytälamppu - kyllä nyt kelpaa!
  Lähikuvassa pora ja kukkakimppu.
 Nukkekotilehti ja voittoisa vinttimme.
 Leipäkori herkkuineen.
Näkyykö tämä ihana lamppu tässä paremmin?
Sitten kahviteltiin:_
 Omat kerrosvatini (näitä valmistui illan aikana aikamoinen määrä)
Tästä on hyvä jatkaa kesälomaan. Ja 100 päivän ostokieltäymys ulottuu vielä aika pitkälle...